Glimsin talomuseo

Vierailimme Glimsin talomuseossa Espossa torstaina 19.12.
Museoon kuuluu kymmenkunta eri ikäistä rakennusta, joista vanhimmat ovat 1700-luvulta. Glims on toiminut maatilana 1500-luvulta aina 1900-luvun alkupuolille asti. Tila on toiminut myös kestikievarina. Museoksi se muutettiin vuonna 1958.

Vanha tupa oli koristeltu jouluun entisajan tapaan. Opas Malin kertoi vanhoista jouluperinteistä ja niiden taustoista. Päärakennuksessa oli valokuvanäyttely 1920-luvun elämästä Espoossa.
Vanhassa tuvassa olivat esillä niin kangaspuut kuin rukki ja värttinäkin, sekä tietysti karstat. Ulkoaitoissa oli esillä mm.pyykinpesuun tarvittua esineistöä.

Rakastan historiaa ja vanhoja suomalaisia rakennuksia ja esineitä. Ja silti opin taas uusiakin asioita.
Talomuseoiden tuoksu ja tunnelma saa minut kertakaikkisen onnelliseksi :)  

lisää kankaanpainantaa

Kokeilin kankaanpainantaa myös seulan ja litoposterikaavion avulla. Kuvion piirsin litoposterille eli elävänmallinpaperille, jossa paperin toinen puoli on sileä ja toinen karhea.
Hahmottelin kuvan sileälle puolelle ja yritin pitää huolen siitä että sillat eli ehjät kohdat kuviossa ovat tarpeeksi leveät. (Aukileikattavien kohtien välille tarvitaan siltoja kiinnikkeeksi).
Valmiista kuvasta leikasin terävällä paperiveitsellä ne osat pois, joihin värin on tarkoitus tulla. Paperin kiinnitin seulan alapintaan varovasti muutamalla teipinpalalla, karhea pinta ylöspäin ja sileä puoli vasten painettavaa kangasta. Ja loppu sujuikin samalla tavoin kuin valotetulla seulalla painettaessa. Eli kangasväriä seulalle ja levitys tasaisesti raakelilla.

Painoin kuviota useampaan pellava- ja puuvillatilkkuun. Tarkoituksena on ommella esim. käsityökassi, jossa keskeneräisen neuletyön voi kuljettaa mukana.

Aikaisemmin valotetulla seulalla painamistani tilkuista olen ommellut muutamia kasseja. Joululomalla on tarkoitus ommella muutama pussukkakin.

vastuullinen vaateteollisuus -luento

Muutama viikko sitten vaatesuunnittelija Anniina Nurmi kävi koululla puhumassa aiheesta "vastuullinen vaateteollisuus". Osa asiasta oli tuttua, mutta ihan uusiakin asioita oli joukossa.
Pienenä tiivistelmänä ja omankin muistin vahvistukseksi, muutamia pätkiä muistiinpanoistani:


VASTUULLISUUS VAATETEOLLISUUDESSA tarkoittaa ekologista, eettistä ja läpinäkyvästi tuotettua vaatetta.

EKOLOGINEN VAATE
- tuotteen koko elinkaari kuormittaa ympäristöä mahdollisimman vähän
- tuotannossa kulutetaan mahdollisimman vähän energiaa, luonnonvaroja ja haitallisia kemikaaleja
- vaate on laadukas ja designiltaan pitkäikäinen

EETTINEN VAATE
- valmistettu ihmisiä ja tuotantoeläimiä kunnioittaen
- työntekijät saavat reilun korvauksen työstään
- työolosuhteet ovat turvalliset ja työajat kohtuulliset
- työntekijöillä on vapaus järjestäytyä

LÄPINÄKYVYYS
- koko tuotantoketju on avoin
- yritys on selvillä kaikista tuotannon osa-alueista ja kertoo niistä avoimesti (pystyy kertomaan ja keskustelemaan myös parantamista tarvitsevista osa-alueista)

Aito vastuullisuus kattaa koko tuotantoketjun ja vaatteen elinkaaren!

Vaateteollisuuteen vaikuttavat monet asiat, myös esim.  
markkinatalous (tarvitaan kasvua -> synnytetään halu -> tehdään nopeasti kuluvaa) ja
politiikka ( esim. puuvillan hinta maailmankaupassa, globalisaation tuomat hyödyt ja ongelmat, poliittisten päätösten vaikutus esim. kemikaalien käyttöön).

Nurmi pitää myös blogia nimeltä Vihreät Vaatteet, jossa on tietoa mm. vihreistä materiaaleista ja -tuotemerkeistä, sekä erilaisista ympäristömerkeistä ja sertifikaateista.

Yksittäisiltä ihmisiltä Nurmi toivoisi kuluttamisen tarpeen pienentämistä, laadun arvostusta ja oman tyylin etsimistä ja seuraamista, trendien seuraamisen sijasta.
Yrityksiltä hän toivoisi vastuullisuuden miettimistä (muutenkin kuin markkinoinnin kannalta), sekä aitoa ja kokonaisvaltaista muutosta.

Ja vielä muutama linkki:
Ethical Fashion Forum
Ecotextile News
Ja kirjoja:
Puuvillan likainen tarina
Tappajafarkut ja muita vastuuttomia vaatteita
Olimme kuluttajia